Vuonna 2020 Euroopalla on edessään ennen näkemättömän laajoja ja kiireellisiä ympäristöhaasteita. Vaikka EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikasta on saatu hyötyjä viime vuosikymmeninä, on Euroopalla jatkuvia ongelmia sellaisilla aloilla kuin resurssien käyttö, korkea energiankulutus, ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Erityisesti koulujen energiankulutus on saavuttanut korkean tason, sillä energiaan kuluu yli 8 miljardia dollaria koko maassa.
28:ssa EU: n ja ECC:n jäsenvaltiossa kotitaloudet eivät ole juurikaan tietoisia niin sanotusta sähköjätteestä, sillä jokainen henkilö tuottaa 20 kg sähköjätettä vuodessa, ja vain 35 prosenttia siitä kierrätetään.
EU:n komissio on hiljattain esitellyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Se on kunnianhimoinen toimenpidepaketti, jonka avulla eurooppalaiset voivat hyötyä kestävästä vihreästä siirtymästä, ja se edustaa myös EU:n uutta kasvustrategiaa, johon sisältyy resurssien ja energiatehokkuuden edistäminen, peruspalvelujen saatavuuden ja paremman elämänlaadun takaaminen kaikille. Unesco on myös julkaissut, että luomalla kestävämmän maailman ja sitoutumalla kestävyyteen liittyviin kysymyksiin yksilöistä on tultava kestävän muutoksen tekijöitä (4. maailmanlaajuinen raportti, Unesco). Jotta näin tapahtuisi, meidän on alettava kehittää osaamista, joka liittyy täysimääräisesti ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen ja vastuulliseen kulutukseen liittyviin sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Siksi koulujen oppimiskäytännöillä ja opetussuunnitelmilla on suuri merkitys opiskelijoille ja myös heidän opettajilleen. Kun näitä opetussuunnitelmia tarkastellaan, havaitaan, että lukioiden oppilailla ei ole kurssisisältöjä tai oppimateriaaleja (mukaan lukien koulujen ulkopuolinen toiminta), jotka käsittelevät ymmärrettävästi energiatehokkuutta (ei teoreettisesti vaan todellisten tapauksien avulla) ja siihen liittyviä toimia opetussuunnitelman rajojen ulkopuolella. EU:n raporteissa korostetaan usein kouluopetuksen merkitystä puhtaan ja kestävän ympäristön luomisessa. On väistämätöntä muuttaa koulut sellaisiksi yksiköiksi, jotka tuottavat omaa energiaansa, kierrättävät puhtaan ja kestävän ympäristön akselilla, hallitsevat jätteitään ja tekevät energiansäästötoimia.
Saadakseen vaaditut tutkinnot ja kehittääkseen käytännön harjoite- ja oppimateriaaleja opiskelijat ja opettajat tarvitsevat pohjimmiltaan luovuutta, kriittistä, kyselypohjaista ja laskennallista ajattelua “tosielämän” STEAM-konteksteissa. Lukiolaiset oppivat kouluissa teoreettisia aiheita ei-verkkotunnuskohtaisissa kontekstessa, minkä seurauksena he eivät voi osallistua käytäntöihin, jotka tuovat STEAM-oppiaineet yhteen. Tämä tilanne aiheuttaa sen, että koulut, opettajat ja oppilaat eivät täytä tarpeita tai EU:n tavoitteita riittävästi. Näin ollen kuten ET 2020 -työryhmissä ja EU:n koulutuspolitiikassa todetaan STEAM:n integroitu lähestymistapa auttaa näitä taitoja konkreettisemmin ja on yhteydessä todelliseen maailmaan. Projekti tuottaa näin ollen sarjan STEAM-pohjaisia verkkotunnuskohtaisia oppimateriaaleja ja -paketteja, jotka on tuotettu toimintatiloissa Eco-Smart-koulujen yhteydessä. Paketit ja resurssit sisältävät kokeellista oppimista toimintatiloissa/laboratorioissa, ja ne perustuvat projektipohjaisen oppimisen pedagogiikkaan. STEAM-pohjainen oppiminen on osoittanut, että opettajilla ja oppilailla on mahdollisuuksia oppia keskittymällä ECO-SMART-koulun ongelmiin, joilla on tosielämän sovelluksia. Mahdollisuus käytännön ratkaisuihin rikastuttaa oppilaita ja kehittää heidän korkeamman tason ajattelutaitojaan toimintaan.
Siksi Eco-Smart-projekti on tuottanut viisi hyvin muotoiltua ja läpikäytyä älykästä tuotosta katalysaattoriksi; LTT 1-toiminnan luomalla todellisen oppimiskokemuksen helpottamalla toimintalaboratorioita sekä oppilaille että STEAM-opettajille, jotka oppivat tekemään prototyyppejä toimintatiloissa luodakseen omat sarjansa kouluissaan; 6 kerrannaistapahtumaa, jotka levittävät ja tiedottavat kohderyhmille, jotka leviävät ja tiedottavat kohderyhmille, jotta he olisivat hyvin perillä asioista ja hyötyisivät yhteydestä projektiin, projektien sisäisen hallinnan tuloksista ja tuotoksista, jotka johtavat normaalien koulujen siirtymiseen ekoviisaisiksi kouluiksi.